Vuonna 2020 KONE aloitti Business Finlandin tukemana veturihankkeen, jossa näkökulma on kuitenkin ollut laajasti tunnettuja hissejä, liukuportaita ja älyovia laajempi.
“Veturissa missiomme on kehittää kestävää ja sujuvaa kaupunkiliikkumista tukevia ratkaisuja, jotka tuovat helpotusta kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Tavoite oli myös ratkaista, miten kaupunkiympäristöä saadaan rakennettua kestävästi, älykkääksi ja tulevaisuuden tarpeita palvelevaksi seuraavalle miljardille ihmiselle”, kertoo KONEen The Flow of Urban Life -ekosysteemihankkeen projektipäällikkö Merja Honkanen.
KONEen laitteita käyttää joka päivä kaksi miljardia ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä miljardi uutta ihmistä tulee muuttamaan kaupunkeihin, jotka eivät ole varautuneet volyymiin ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta mahdollistetaan ihmisten liikkuminen turvallisesti, vähäpäästöisesti ja sujuvasti.
KONEen laitteet ja tuotteet ovat perinteisesti olleet talojen sisällä. Business Finlandin hankkeessa KONE näki veturikumppaniensa kanssa mahdollisuuksia hissikuilun ulkopuolella.
“Voimme optimoida ja ajaa hissejä tehokkaammin, mutta halusimme tarkastella, miten ihmisten liikkuminen kokonaisuutena tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Ihmismäärät kasvavat ja ilmastonmuutos kiihtyy. Tämä vaatii aivan uudenlaisia ja älykkäitä ratkaisuja rakentamiselta, julkiselta liikenteeltä, autoilulta ja tavaroiden liikuttamiselta”, Honkanen kertoo.
Veturissa missiomme on kehittää kestävää ja sujuvaa kaupunkiliikkumista tukevia ratkaisuja, jotka tuovat helpotusta kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin
KONE ei ole tulevaisuuden haasteiden kanssa yksin, vaan mukana kestävän kaupunkikehityksen ongelmia ratkomassa on laaja joukko erikokoisia yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Hankkeessa on syntynyt myös yritysvetoinen tulevaisuuden ennakointiverkosto, corporate foresight network.
“Useampi iso yritys skannaa eri toimialoja ja miettii, miten ilmastonmuutos, kriisit, konfliktit, energia, rakentaminen ja asuminen muuttuu. Se, että verkosto on syntynyt Suomen tasolla, edistää kilpailukykyä ja keskittää tärkeää osaamista Suomeen.”
Verkoston syntyminen edistää kilpailukykyä ja keskittää Suomeen tärkeää osaamista
Uusi aluevaltaus älyrakentamisen alalla
KONEen ekosysteemihankkeen neljä kehitysaluetta ovat kestävän kehityksen innovaatiot, älykäs rakentaminen, älykkäät rakennukset ja kaupungit sekä älykkäät ja vastuulliset kenttäpalvelut.
KONEen veturin ekosysteemihankkeissa on ollut mukana yli 200 kumppania, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti yhteiskehittämiseen. Ekosysteemihankkeita on nyt 18, ja ne ovat saaneet osarahoitusta Business Finlandilta tai Suomen Akatemialta. Yhtiön sisäisiä tuotekehityshankkeita on ollut käynnissä yli 40.
Älykkääseen huoltoon ja älyrakennuksiin keskittyvästä tuotekehityksestä KONEella on jo pitkät perinteet, mutta veturihankkeen kiihdyttämänä yhtiö on tehnyt uuden aluevaltauksen älyrakentamisen alalla.
KONEen ekosysteemissä on myös useampi kumppanuushanke, jotka keskittyvät rakentamisen digitaalisiin ratkaisuihin ja esimerkiksi autonomisten robottien ja työvälineiden hyödyntämiseen työmailla.
“Näimme, että KONE voisi tarjota uusia ratkaisuja. Ne ovat syntyneet yhteistyöstä asiakkaiden kanssa, kun olemme tunnistaneet yhdessä heidän ongelmakohtiaan. Niitä ovat usein rakennustyömaiden turvallisuus, päästövaikutukset ja venyvät aikataulut, mikä aiheuttaa viivästyksiä rakennuksen käytölle.”
Honkanen osoittaa Espoon Keilaniemen rakennustyömaalla olevia torneja. Niiden sisälle asennetaan pian toimivat hissit, vaikka rakennus ei muuten ole vielä hahmotettavissa.
“Kun saamme hissit käyttöön alusta asti ja hyödynnämme siten rakennusten omia hissejä, se tehostaa työmaan toimintaa ja lyhentää rakentamisen kestoa. SRV:n Kalasataman tornit ovat olleet meillä yhtenä pilottina. Ajallisesti säästö on ollut merkittävä. ”, Honkanen kertoo.
Yhden päivän viivästys korkean rakennuksen projektissa voi maksaa satojatuhansia euroja. Lontoon ytimessä päivä rakennustyömaalla voi maksaa moninkertaisesti.
“Hissi on työmaan sydän, joka pumppaa ihmisiä ja tavaraa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Jos logistiikka pysähtyy hissin pysähtyessä, työmaa pysähtyy. Se, kuinka paljon hissin tehokas ohjaaminen voi tehostaa työmaan toimintaa, on hieno löydös asiakkaiden kanssa tehdyssä yhteistyössä”, Honkanen kertoo.
Yksi innovaatio, suuri vaikutus
Työmaahissin päivittäistä seurantaa ja hallintaa varten on kehitetty KONE SiteFlow -palvelu, veturihankkeen innovaatio, joka kerää ja hyödyntää reaaliaikaista dataa. Sen avulla työmaalla pystytään antamaan pääsyjä vain osaan kerroksista ja priorisoimaan tietyille ihmisille nopeampi hissin tilaus tai tavaransyöttöä vain yhteen kerrokseen.
“Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta vaikutukset logistiikkaan ovat todella suuria. Työmaan logistiikka on työnjohdon ja logistiikkatoimijoiden kontrollissa sovelluksella reaaliajassa. On todella mahtavaa, että voimme veturihankkeen kautta mahdollistaa tämän ja tuoda rakentamisen kenttään uuden digitaalisen innovaation.”
Laajennettu SiteFlow Plus -palvelu auttaa lisäksi löytämään oikeat työkalut sekä seuraamaan ja analysoimaan ihmisten ja materiaalien liikkeitä. Aikaa säästyy, kun sovellus kertoo reaaliaikaisesti, mistä pumppukärryt tai raksaimurit löytyvät.
“Olemme saaneet ratkaistua todella monta ongelmakohtaa rakennusaikaisilla palveluilla ja testattua niitä aidoissa asiakaspiloteissa veturihankkeen aikana. Se on mahdollistanut huomattavan lisäarvon asiakkaalle sekä loppukäyttäjälle.”
Olemme saaneet ratkaistua todella monta ongelmakohtaa rakennusaikaisilla palveluilla ja testattua niitä aidoissa asiakaspiloteissa veturihankkeen aikana
Kestävämpää käyttöä älypalveluilla
Toinen veturin kehitysalue on ollut älykkäiden palveluiden kehittäminen rakennuksissa. KONEen laitteet ja huoltopalvelut on kytketty pilvipalveluihin. Siten saadaan käytönaikaista dataa, joka mahdollistaa älykkäiden kenttäpalveluiden kehittämisen.
“Tällä alalla tapahtuu paljon. Meillä on tulevaisuudessa fyysinen rakennus ja digitaalinen vastinpari, jonka avulla voidaan valvoa ja ennakoida, mitä rakennuksessa tapahtuu sekä huoltaa sitä oikea-aikaisemmin. Työ rakennusten saattamiseksi verkkoon ja älypalveluiden piiriin on vasta alussa.”
Tehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämisen lisäksi älykkäiden kenttäpalveluiden kehittäminen on yhä tärkeämpää, koska huoltopalveluita uhkaa työvoimapula suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi. KONE on kehittänyt veturihankkeessa innovaatioita, jotka mahdollistavat hissien etähuollon ja ympärivuorokautiset palvelut.
Optimoimalla huoltovisiittejä saadaan myös parannettua huoltoteknikoiden kokemuksia. Datan ja tekoälyn hyödyntämiseen perustuvat kenttäpalvelut vähentävät huoltoon kuluvaa aikaa ja pidentävät laitteiden käyttöikää, kun suuri osa vikatilanteista voidaan havaita ennakoivasti ja tarvittavat varaosat saadaan heti asentajien mukaan. Tällä vähennetään myös päästöjä ja tuotetaan kenttäpalvelut yhä kestävämmin.
“Hissien huoltaminen on usein ollut autopainotteista teknikko ja paku -palvelua. Yhden vikatilanteen hoitaminen on saattanut vaatia useamman käyntikerran, kun ensin käydään tutkimassa tilanne, tarpeen vaatiessa haetaan puuttuvia varaosia ja lopuksi tullaan korjaamaan vikatilaa ja saattamaan laite normaalikäyttöön.”
Älykkäällä diagnosoinnilla voidaan tunnistaa vikatilanne ja varaosatarve ennakoivasti, jonka jälkeen käyntikertoja tarvitaan enää yksi.
Entistä älykkäämpiä rakennuksia digikaksosilla
Rakennusten digikaksosten tutkimus ja kehitys on ollut veturihankkeessa suuri ponnistus. KONEen rooli on ollut tutkia ja simuloida ihmisvirtoja rakennusten lisäksi kaupunkiympäristöissä ja liikenteen solmukohdissa.
Kehityskulkua tukee, että rakennukset ovat tulevaisuudessa entistä älykkäämpiä. Uusien rakennusten lisäksi kokonaan oma haasteensa on vanhojen rakennusten päivittäminen vastaamaan tulevaisuuden kestävyys- ja älyvaatimuksia.
Älyrakennuksiin liittyy paljon standardien ja direktiivien kehitystä EU-tasolla. Smart Readiness Indicator (SRI) arvioi rakennusten älyvalmiuksia, joihin sisältyy energiansäästö, ennakoiva huolto ja ylläpito, käyttäjien tarpeet sekä energiaverkon tarpeet.
KONEen kumppaneina veturin yhteistutkimushankkeessa toimivat yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tutkineet ja kehittäneet yhteistä eurooppalaista rakennusten älyindikaattoria. Osana projektia Espoon Keilaniemen KONE Buildingistä tehtiin älyvalmiuskartoitus.
Onnistuminen vaati arviointimenetelmien ja laskentatyökalujen kehitystä, sillä tulevaisuudessa jokaisen tuotteen ja laitteen energiankulutus sekä hiilidioksidipäästöt koko elinkaarelle pitää pystyä ennakoimaan. Rakennusten älyvalmiuden kehittäminen on yksi kiinteistö- ja rakennusalan kilpailukykytekijä tulevaisuudessa, jonka laajamittainen yhteiskehittäminen on ollut veturihankkeessa keskeistä.
“On ollut iso haaste kerätä dataa ja saada tuotettua laskelmia, jotka ovat mahdollisimman oikea-aikaisia. Siinä on tehty paljon EU-tason yhteistyötä sekä meidän omien maaorganisaatioiden kanssa että tutkimuspuolella.”
Untangling People Flow -projekti aikoo tehdä kaupungeissa liikkumisesta helpompaa. Projektissa digitaalisista kaksosista saatavaa dataa yhdistetään sensoreihin, jotka keräävät reaaliaikaista tietoa esimerkiksi tilojen ihmismääristä. Datan avulla voidaan tuottaa arvioita ja malleja ihmisvirroista suurissa liikenteen solmukohdissa ja optimoida palveluita ihmisvirtadatan perusteella.
Pitkällä tähtäimellä rakennusten digikaksoset ja simulaatiot auttavat ymmärtämään paremmin minkälaisia rakennuksia kannattaa suunnitella. Suomesta voi tulla osaamiskeskus ihmisten liikkumisessa sekä älyrakennusten suunnittelussa ja muuntamisessa. Samalla synnytetään suomalaisyrityksille merkittäviä vientituotteita.
Kokemus kartoittaa osaamista
Veturihanke on ollut KONEelle ja sen ekosysteemikumppaneille merkittävä monella tapaa. Yhtiö on synnyttänyt uutta osaamista kumppaniverkostoissa, joiden kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä jatkossakin.
“Ehdoton vahvuus on, että veturiohjelma kannustaa isoja yrityksiä avaamaan tuotekehitystavoitteitaan tarkemmin. Veturiyritysten tiekartoilla kuvataan, mikä yrityksille on tärkeää tulevaisuudessa. Se on haastanut meitä miettimään tarkemmin myös sisäisiä kehitystiekarttojamme sekä niiden viestimistä ulospäin, jotta onnistumme tavoittamaan oikeat kumppanit.”
Kehityskohteitakin on. Suomessa on erittäin korkeatasoista tutkimus- ja tuotekehitysosaamista, mutta työtä pitäisi tehdä enemmän innovaatioiden saamiseksi nopeasti kansainvälisille markkinoille.
Yhteiskehitys on KONEelle ominaista ja yrityksellä onkin siitä pitkät perinteet.
”Veturiohjelma on laajentanut yhteistyötä etenkin tutkimuslaitosten, yliopistojen ja pk-yritysten kanssa, ja tämä on mahdollistanut aiempaa ketterämpiä kokeiluja. Pienemmät yritykset ovat saaneet ekosysteemin kautta arvokkaita testaus- ja pilotointikohteita. Innovaatioiden saattaminen markkinoille on mahdollista ainoastaan onnistuneiden asiakaspilottien ja liiketoimintakeissien kautta. Näiden ansiosta veturiyritykset voivat jatkossakin edistää kilpailukykyisten ratkaisujen vientiä. Me jatkamme yhteistyötä kumppaneiden kanssa tulevaisuudessakin”, Honkanen lupaa.
Veturi lyhyesti:
- Business Finlandin veturiyrityskilpailun voittaneet hankkeet saavat rahoitusta kunnianhimoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti pk-yritysten välisille sekä yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen yhteishankkeille.
- Kilpailuehdotusten on edellytetty ratkaisevan merkittäviä tulevaisuuden haasteita.